Leikkauksen jälkeiset viikot 1-2

Pari ensimmäistä päivää leikkauksesta olivat tuskaisimmat. Nukkuminen oli hyvin katkonaista, koska pienikin jalan liikuttaminen tuotti tuskaa. Minulle annettiin Terveystalolta neljä pilleriä jotain todella vahvaa kipulääkettä sekä reseptillä Tramalia. Tein heti periaatepäätöksen, että syön pelkästään buranaa ja jätin Tramalit kokonaan hakematta. Tämä siksi, etten halunnut lääkkeen tuomia sivuvaikutuksia. Söin ainoastaan ne neljä pilleriä aina iltaisin. Kipu ei mielestäni ollut niin kova enkä loppujen lopuksi edes haikaillut kovempien kipulääkkeiden perään. Sivuvaikutuksia toki tuli niistä neljästäkin pilleristä; aivan älytön ummetus! Tuntui, että lusikalla saisi kaivaa tavaran ulos. Tämä onneksi hellitti muutamassa päivässä.

Jalkaa piti aloittaa liikutella heti seuraavana päivänä. Lurina vain kävi, kun yritin ojentaa ja koukistaa jalkaa saatujen ohjeiden mukaan. Sairauslomapäivät kuluivat jumppaamisen, jääpussien ja makoilun sekä leffojen parissa. 14 päivää leikkauksesta kävin ottamassa tikit pois ja pääsin aloittelemaan todellista kuntoutusta. Heti seuraavana päivänä tikkien poistosta kävin kokeilemassa kuntopyörää. Eihän se jalka meinannut oikein taipua, mutta tulipa kokeiltua. Muuten tein salilla keski- ja ylävartaloa. Vesijuoksun aloitin seuraavana päivänä. Sitä saikin sitten harrastella seuraavien kymmenen viikon aikana!

Liikkuvuusharjoitteet alkoivat tuottamaan tulosta melko pian ja sain jalan liikeradat siihen malliin, että kuntopyöräily ilman vastusta sujui jo melko hyvin. Tämä yhdessä vesijuoksun kanssa nopeutti kontoutusta todella paljon! Näiden lisäksi vahvistin ylävartaloa penkissä sekä vetokelkalla ja skiergolla.