maanantai 4. huhtikuuta 2016

Vastoinkäyminen vol. 2

Viikolla 9/2016 se sitten tapahtui, nimittäin taas tuli takapakkia. Lauantaina saliharjoituksen jälkeen polvi turposi aika merkittävästi. Olin edellisinä päivinä käynyt hölkkäilemässä, hiihtämässä ja salilla. En kuitenkaan ollut hajottanut polvea missään, tai en ainakaan ole tietoinen hajoamisesta. Turvotus tuli aika salakavalasti. Olin jo keskiviikkona pannut merkille polven paksuuden, mutta en vielä nähnyt sen olevan erityisen turvoksissa eikä polvessa ollut edes kipuja tai liikerajoituksia.

Yritin saada kevyellä liikkeellä polven nesteitä kiertoon, mm. kevyellä pyöräilyllä ja vesijuoksulla, tuloksetta. Kaksi ja puoli viikkoa kärvisteltyäni kävin näyttämässä polveani ortopedille. Hän väänteli polvea ja totesi eturistisiteen olevan jämäkkä. Syvä huokaus! Olin nimittäin jo pelännyt sen uudelleen hajoamista, mikä ajatuksenakin jo tuntuu absurdilta, sillä mitään kipuja ei ollut missään vaiheessa ja ACL:n hajoamisen kyllä tietää ja tuntee! Polvesta punktoitiin 90ml nestettä - onneksi kirkasta - ulos. Lisäksi ortopedi määräsi buranakuurin ja viikon totaalilevon. Pääsiäisloman otin rauhallisesti ja maanantaina jalka oli vielä melko hyvä. Tiistaina palasin töihin ja torstaihin mennessä polvi oli taas turvonnut! Sain lääkäriltä viikon sairauslomaa ja tässä sitä nyt sitten maataan. 

Tänään kävin vähän salillla tekemässä ylävartaloa, mutta ei siitä harjoittelusta oikein tule mitään, kun takaraivossa jyskyttää tuo polvi. Siitä on tullut viimeisen viiden viikon aikana melkoinen riippakivi. Viikon yritän ottaa kevyesti ja saada jotain muutosta tapahtumaan. Sitten onkin jo aika varattu ortopedille ja mietitään ratkaisuja, jos muutosta ei ole tapahtunut. Ai niin, ja keskiviikkona on soittoaika leikanneen ortopedin Jukka Ristiniemen kanssa. Mielenkiintoista kuulla mitä hän toteaa. Pahimmassa tapauksessa takaisin pöydälle tähystykseen tai vähintään magneettikuviin! Nyt tämä projekti kysyy kyllä kärsivällisyyttä!

Seuraavat päivitykset ovatkin sitten reaaliaikaisia. Katsotaan mikä on tuomio ja milloin tästä päästään takaisin normaaliin rytmiin. Tällä hetkellä reisilihas on näivettynyt lähes lähtöpisteeseensä, eli viiden kuukauden työ on ilmeisesti heitetty hukkaan. En tiedä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti